Kréyòl pou an sèl jou oben pou tou lé jou ?

Littérature en langue créole en Martinique
Mi anvwala lanné tala tou, i ni yonn-dé moun ki mandé kon sa si lè-a pa rivé pou nou palé lang kréyòl-la tou lé jou pasé an sèl jounen adan almanak-la, le 28 oktob.
Ki sa ka sèvi la jounen jòdi palantjé kréyòl-la pli douvan ? Pou ki sa tou sa moun, kilanswa atè Matinik épi dòt koté éti yo ka palé lang tala, ou ka tann komkwa fòk fè kréyol-la viv toujou ? Chak lanné, lè ou wè le 28 oktob ka rivé, i ni an patjé moun ki paré pou gloriyé lang nou. Tou patou, yo sé di sé an sèl kannaval konsidéré kréyòl sé an ti manmay ki fini fèt.
 
Men apré jou tala, tout krab mò an bari-a, davwa pa rété an sèl anparmi sé moun’lan ki mété kréyòl a lonnè ki ka kontinyé palé’y tou lé jou. Kidonk, nou an dwa pozé an kèksyon : poutji voukoum tala pannan an sèl jounen pou ayen pa ka pasé apré sa ?
 
A fòs, a fòs, i ké ni an lè éti pèsonn pé ké pran jounen gloriyé tala pou an bagay séryé. Fok pran gad pou tout bidim travay-la an patjé militan politik, yonn-dé grangrek épi kisasayésa mèt lékòl ka fè dépi oliwon 40 lanné pa disparèt an sèl kou. Lè-a rivé pou sé gwo mòdan politik-la pran larèl-la pou kréyòl-la dézankayé, menm mannyè sa pasé adan dòt péyi kontel Ayiti, Sésel oben Moris. Si ou wè sé gran chef nou’an pa ka wè sa, annou fini épi sa dépi atjolman.